Kartan alue sijaitsee Varkaus-Pieksämäki-Suonenjoki -kolmion Suonenjoen puoleisessa kärkiosassa.

Ensimmäiset Lappalaiset Suontientaipaleessa

Suontienselän eteläpäässä Suontientaipale lienee saanut vakituisen asutuksen jo 1400-luvulla. Alue sijaitsee Joroisista Jäppilän kautta Suontienselkään ulottuvalla savihiesuvyöhykkeellä, joka on ollut suosittua asuinaluetta. Ensimmäinen henkilönimiä sisältävä luettelo näiltä alueilta on maakirja vuodelta 1541. Siinä mainitaan veronmaksajina muiden ohella Heikki ja Antti Lappalainen Juvan pitäjän Joroisten neljänneskunnan Suontien kymmenyskunnasta. Kaksikymmentävuotta myöhemmin tehdyssä maaluettelossa on arviokunnan nro 698 isänniksi merkitty Heikki Lappalainen ja Antti Niilonpoika Lappalainen. Heidän asuinpaikkansa oli Pörönpellolla, Hiukkasenjärven päässä.

Muutto Suonenjoelle ja takaisin

Veroluetteloissa ei 1600-luvun puolella esiinny enää Suontien kymmenystä vaan Hietaisten kymmenyskunta, johon kuului myös entinen Suontien kymmenys. Vuoden 1638 maakirjassa esiintyy Heikki Lappalainen Hietaisten kymmenyskunnassa Suonenjoen kylässä ja 1643 Antti Lappalainen Kärkkäälän kylässä. Pieksämäen seudun historian mukaan vuonna 1664 Lappalaisten talonpaikalla Pörönpellolla kasvaa metsää. Lappalaiset ovat siis muuttaneet Suontienselän eteläpäästä sen pohjoispäähän. Vuoden 1647 myllytulliluettelossa on Heikki Lappalainen vaimoineen ja yksi poika ja vuoden 1650 maakirjassa on Heikki Lappalaisen leski, jonka talo on autiona ja Heikki Lappalainen, ilmeisesti äiti ja poika. Seuraavana vuonna taas Heikki Lappalainen. Vuosina 1665-69 mainitaan Heikki Lappalaisen vaimo Sianjalan kylässä. Heikki on siis kuollut. Sianjalka sijaitsee Suontienselän itärannalla suunnilleen Suonenjoen ja Suontientaipaleen puolivälissä. Sitten 1673 asui Suontientaipaleessa Heikki Heikinpoika Lappalainen veljensä Erkin kanssa. Kaksi vuotta myöhemmin esiintyy Heikki Heikinpoika Lappalainen vaimoineen, mutta vuonna 1679 ei mainita vaimoa hänelle. Heikin vaimo on siis kuollut 1679, mikä on kuolinvuoden ja -iän perusteella laskettu Heikki Lapin syntymävuosi. Vaimo on saattanut kuolla lapsivuoteeseen. Tämän jälkeen vuoteen 1702 asti on veronmaksajana Suontientaipaleessa Heikki Lappalainen yhdessä Tuomas Ollinpoika Sormusen ja Hannes Hynnisen kanssa mutta ei enää vuonna 1704.

Lappalaisesta Lapiksi

Savon Ylisen kihlakunnan vuoden 1710 autioluettelon mukaan Pieksämäen pitäjän Suontientaipaleen kylässä on Lars Muldoin menettänyt tilansa ja sen on ottanut Hindrich Lappi. Tämä on ensimmäinen kerta, kun esiintyy nimi Lappi Suontientaipaletta käsittelevissä asiakirjoissa. Ei ole mitään todisteita siitä, että tämä Lappi olisi tällöin tullut jostakin muualta Suontientaipaleeseen, vaan on hän paikkakunnalla asunut Heikki Lappalainen, jonka nimi on lyhennetty Lapiksi.

Savelan Lapit

Edellä selostetun perusteella voidaan päätellä, että Heikki Lapin isänisä on ollut Heikki, kuollut noin 1664 Sianjalan kylässä ja isänisän isäkin on ollut Heikki, kuollut noin 1649 Suonenjoella. Heikin isä on todennäköisesti kuollut vuoden 1702 jälkeen Suontientaipaleessa. Heidän sukunimensä on ollut Lappalainen. He ovat Suontientaipaleen Pörönpellolla 1500-luvulla asuneen Heikki Lappalaisen jälkeläisiä, jotka ovat käyneet asumassa Suonenjoella mutta palanneet Sianjalan kylän kautta takaisin Suontientaipaleeseen. Vuonna 1710 talon saaneen Heikki Lapin (s.1679) elämänvaiheet samoin kuin hänen jälkeläisensä voidaan varmuudella selvittää säilyneistä kirkonkirjoista. Näin ollen häntä voidaan pitää Suontientaipaleen Lappien Savelan haaran esi-isänä. Hänellä ja vaimollaan Liisa Ukkosella oli seitsemän poikaa: Heikki, Yrjö, Erkki, Olavi, Paavo, Lauri ja Mikko. Yrjö ja Mikko kuolivat nuorena. Erkiltä jäi vain yksi tytär, mutta muiden poikien jälkeläisiä elää Lappi-nimisinä nykyäänkin. Savelan talo on Lappi-suvulla edelleen.

Sormulan Lapit

Pieksämäen seurakunnan kuolleiden ja haudattujen luettelossa mainitaan vuonna 1728 haudatun isäntä Anders Lappi Sormulasta, ikä 74 vuotta. Hän oli siis syntynyt noin 1654. Pieksämäen ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa 1721-24 on Suonteenhietaan merkitty Anders Lappi, vaimo Marg. Wätäin ja heille pojat Hindrik ja Lars. Autioluettelossa vuodelta 1703 mainitaan Pekka Sormusen talon olevan autiona. Todennäköisesti Antti Lappi on ottanut tämän talon haltuunsa isonvihan aikana (1713-21), mutta tältä ajalta asiakirjat puuttuvat. Talon nimi viittaa selvästi sen aiempaan asukkaaseen. Vuoden 1723 henkikirjaan on Suontientaipaleen Sormulaan merkitty veronmaksajaksi Heikki Lappi. Vaikka Antti olisi pitänyt isännyyden itsellään kuolemaansa asti, on hän ollut 69-vuotiaana yli-ikäinen veronmaksajaksi. Suku jatkuu molemmista pojista. Laurin jälkeläisiä ei kuitenkaan Lappi-nimisinä ole enää. Heikin jälkeläisiä elää edelleen Lappi-nimisinä Pielavedellä, Kiuruvedellä ja luonnollisesti muuallakin, mutta ei enää Suontientaipaleessa. On todennäköistä, että 1500-luvulla Suontientaipaleessa eläneen Antti Lappalaisen jälkeläisiä on käynyt asumassa Suonenjoen Kärkkäälän kylässä ja palannut sitten takaisin Suontientaipaleeseen. Etunimihän säilyi suvussa sukupolvesta toiseen pitkiä aikoja. Sukulaisuutta Savelan Heikki Lapin ja Sormulan Antti Lapin kesken ei voida asiakirjojen perusteella osoittaa.

Suontientaipaleen Lapit

Suontientaipaleen Lapit ovat edellä mainittujen Heikki ja Antti Lapin jälkeläisiä. Suvuilla ei ole sukulaisuutta keskenään, mutta molemmat suvut ovat asuneet Suontientaipaleessa.

Jyväskylässä 23.1.2009.

Pekka Lappi